Rogelin suvun alkuhistoriaa

Varmimpana tiedossa olevana Rogelin suvun lähtökohtana voimme pitää Heikki Mikonpoikaa, jonka syntymävuosi oli noin 1642. Hän isännöi Rogelin taloa vuosina 1668–1700. Heikki ja Valpuri Mikontytär Stupila vihittiin avioliittoon 1.1.1672. He saivat 13 lasta vuosina 1673–1699. Lapsia kuoli tuolloin hirvittävän paljon aivan tavanomaisiin lastentauteihin ja monet kulkutaudit, isorokkoa myöten, riehuivat ja tuberkuloosikin saattoi hivuttaa mökin asukkaat hengiltä. Näistä 13:sta jatkoi aikanaan sukua vain neljä.

Noihin aikoihin elettiin ns. pikkujääkautta. Koko Eurooppa oli kärsinyt jo vuosikymmeniä poikkeuksellisesta kylmyydestä, uusimman selityksen mukaan Tyynenmeren alueella olleiden valtavien tulivuorenpurkausten vuoksi. Historia kertoo hirveistä nälkävuosista 1695–1697, jolloin luonto oli vallan sekaisin. Talvi 1694–1695 oli pitkä ja ankara, kesä kylmä ja sateinen. Kylvöt tehtiin juhannusviikolla, ruis ei ehtinyt tuleentua. Seuraavana vuonna jäät lähtivät jo helmikuussa ja muuttolinnut tulivat. Kylvöjä tehtiin, mutta maaliskuussa tuli takatalvi ja uudet jäät. Kesä oli kylmä ja elokuussa kovat hallat. Ruokaa yritettiin saada petusta, oljista, akanoista, kuka mistäkin. Historia tuntee ajan myös suurina kuolonvuosina. Merikarviallakin kuolleisuus oli moninkertainen normaaliin verrattuna. 

Heikki Mikonpoika kuoli 29.11.1713 ja vaimonsa Valpuri  18.4.1714. 

Heikille ja Valpurille 3.9.1676 syntyneestä Mikko Heikinpojasta tuli Rogelin talon seuraava isäntä vuosiksi 1700–1741. 
Hänen ensimmäinen vaimonsa oli Kirsti Petterintytär Merikarvian Alakylästä. Heidät vihittiin 1.5.1699. Kirsti Petterintytär kuoli 30.3.1710 ilmeisesti synnytyksen komplikaatioihin, koska myös kastamaton lapsi menehtyi. 
Toinen vaimo, 7.1.1712 vihitty Anna Heikintytär Lankoski, oli syntynyt 24.7.1692 ja kuoli 7.4.1756. Mikko sai ensimmäisestä avioliitosta 3 tyttöä ja toisesta avioliitosta vielä 9 lasta vuosien 1700-1728 välillä, joista Mikko Mikonpojasta kasvoi taloon uusi isäntä. 

Tuon ajan paha koettelemus oli Isoviha 1713–1721. Suomen miehiä oli viety vieraille taistelutantereille. Venäläiset valloittivat Suomen ja pitivät sitä hallinnassaan ryöstäen ja tuhoten. Lapväärtin kahakan häviöstä julmistuneet venäläiset hävittivät lähiseudun taloja. Merikarvialla hävityksen kohteeksi joutui Honkajärvi. Helmikuussa 1714 venäläinen jalkaväki ryösti kirkon varat ja omaisuuden kelloineen. Pappilasta ryöstettiin vaatteet ja käyttöesineet. Varmaan talotkin saivat kokea julmuuksia. Osa asukkaista oli paennut Ruotsiin. Kirkkoherrakin joutui kovistelun kohteeksi, hän kuoli 1716 ja seuraava pappi saatiin vasta Isovihan jälkeen 1721. Kuolleitten luettelossa vuodelta 1714 on merkintä 32 haudatusta Merikarvialla, mikä on moninkertainen tavanomaiseen vuoteen verrattuna, useita myös katosi jäljettömiin. 

Mikko Heikinpoika kuoli 22.9.1763, 87-vuotiaana. 

Talollinen Mikko Mikonpoika Rogel syntyi Merikarvian Alakylässä 28.4.1715. Hänen 24.6.1741 vihitty vaimonsa oli Maria Iisakintytär Aaka, Kasalasta, s. 1720. Heille syntyi 10 lasta vuosina 1743–1764, joista kuusi kuoli jo pienenä. 

Anna Rogel, s. 4.12.1751, k. 5.7.1784 oli kuuluisa herännäissaarnaaja. Hän sairastui vaikeasti jo nuorena ja oli naimaton. 

Mikko jakoi talon pojillensa Heikille ja Mikolle. Heikistä, s. 7.1.1743, alkoi Norr-Rogelin sukuhaara ja Mikosta, s. 1.6.1748, alkoi Söder-Rogelin sukuhaara. Heidän jälkeläisensä saivat kokea seuraavan vaikean ajan, Suomen sodan.

Napoleon yritti sulkea Iso-Britannian kauppayhteydestä mannermaan kanssa. Kustaa IV Adolf kieltäytyi noudattamasta tätä ns. mannermaansulkemussääntöä, jolloin Napoleon teki Aleksanteri I:n kanssa sopimuksen, jonka mukaan Aleksanterin tuli pakottaa hänet siihen sekä saada siitä palkinnoksi Suomi. Niinpä 21.2.1808 venäläiset  hyökkäsivät Suomeen ja alkoi ns. Suomen sota 1808-09. Suomalaisten sodanjohto toimi huonosti ja Suomen armeija vetäytyi lähes vastaan panematta nopeasti kohti pohjoista. Venäläiset olivat jälleen tekemässä pahojaan Merikarviallakin ja toivat myös mukanaan kirkonkirjoissa mainitun isorokon kaltaisen "mätäkuumeen", joka tappoi useita Rogelin sukuunkin kuuluvia noina vuosina. 

Haminan rauhassa 17.9.1809 Ruotsi luovutti Suomen Venäjälle. 
Koitti pidempi rauhan ja suomalaiskansallisen heräämisen aika – Merikarviallakin.

Myöhemmistä tapahtumista ja suvun jäsenistä kerrotaan Rogelin sukukirjassa.