Rogel-sukuseura Ry
Vieraskirja -> Suku alunperin Saksasta?


Haluais tietää
09.08.2013, 01:56
Isoisäni väitti kiven kovaan, että sukumme on peräisin Saksasta. Onko kellään muulla mitään havaintoa tällaisesta asiasta, vai pistetäänkö wanhn miehen fantasioitten piikkiin? Kuulun itse siis Rogelin sukuun.
Kaarina
09.08.2013, 10:30
Pitäis tietää vähän enemmän mistä päin alkaa suku Saksaan

09.08.2013, 10:42
Alkaisi tästä Erikin s. 1.5.1694 vaimonsa Maria Thomasdotter Kellanderin s. 29.9.1693 Merikarvia (isä: Merikarvian pappi Thomas Kellander) juuret Saksaan, Prytz Claes s.n 1400 Saksa. Prytz, myös muodossa Pryss (lat. Preutz), oli ruotsalainen suku, jonka usea sukuhaara on aateloitu. Yksi sukuhaara on introdusoitu Suomen Ritarihuoneeseen aatelisena sukuna numero 57. Suomalainen suku kuoli mieslinjassa vuonna 1991. Suvun vanhin tunnettu jäsen on 1400-luvulla elänyt, saksalainen pidetty sotaeversti Claes Prytz. Hänen ja hänen vaimonsa hauta on Sköllerstan kirkossa Ruotsin Örebron läänissä. Koska hautakivessä on vainajan kuva esitetty haarniskoituna, on päätelty, että Claes Prytz kuului aateliin. Suvun vanhin varmuudella tunnettu kantaisä on Örebron kaupunginkirjuri Claes Hansson Prytz ( k. 1554 ), mahdollisesti edellisen pojanpoika. Suku on antanut nimensä Pryssgårdenin kaupunginosalle Norrköpingissä. Porvari Claes Yrjänänpoika Prytz mainitaan Porissa vuodesta 1611 lähtien. Hän kuului ikivanhaan saksalaiseen Prytz-sukuun, joka oli kotimaassaan aateloitu, mutta jota ei introdusoitu Ruotsin ritarihuoneeseen. Suku tuli Suomeen Ruotsin kautta. Tämän suvun viimeinen jäsen Porissa kuoli v. 1767, mutta vävyn suku otti sen jälkeen nimen Prytz. ( http://www.pori.fi/kirjasto/porinhistoria/ensimmainenjakso.pdf ) ur: Svenska Adelns Ättertavlor, del VI. Gustaf Elgenstierna. ( Facsimilupplaga 1998 ) Claes Prytz; krigsöverste i Sverige under Sturarnas tid; ligger jämte sin fru begravd i Sköllersta kyrka ( Örebro ) där på likstenen deras bilder funnos uthuggna: han i full beväpning och hon, som förmenas varit av Laxmannaätten, i adlig skrud. " Han var härkommen av en gammal adlig stam och hade hans förfäder gjort vacker krigstjänst så i Sverige som utrikes; hade många gods i Västmanland ( vid Arboga ) och i Närke, där han i Sköllersta socken hade sin sätes, men miste dem vid begynnelsen av konung Gustaf I:s regering och reformationen, emedan han, som då var inemot 100 år, satte sig mycket emot lutherska lärans antagande". http://www.adelsvapen.com/genealogi/Prytz_nr_702
Wrigstadius
22.08.2014, 17:18
Tarkemmin sanottuna Merikarvian kirkkoherran Tomas Kellanderin vaimo Helena Wrigstadius oli äitinsä puolelta Prytzejä. Ruotsista Suomeen muuttaneen Göran Prytzin vaimo oli nimeltään Märta Lilliehöök ja hänen sukujuuriaan pääsee seuraamaan pitkälle taaksepäin adelsvapen.com -sivuston ja se.wikipedian.org'n avulla. On vaivan arvoista. Kaikki rogelilaiset eivät toki ole Helena Wrigstadiuksen jälkeläisiä.
Kellander
23.08.2014, 08:27
Thomas Marcuss. Kellander e. Kellar, oli s. 1666 kastettu 19/12 Biörneborgh, k. 22.11.1716 Sastmåhlassa. Isä Marcus oli kotoisin Kullan Palukselta. Porin porvareita. Thomaksen pso oli Helena Jonasdr. Wrigstadius, äiti oli Prÿtz Margeta Claësdotter.. Helenan (Elin) isoisän suvussa on aatelisia. Sukujuontoa voidaan johtaa Claes Prytziin, Saksasta, joka makaa vaimonsa kanssa haudattuna Sköllerstanin kirkossa Ruotsissa. Hän oli (sota)eversti Stuurein aikana. Tästä suvusta on neljä (4) haaraa tullut aateloiduksi. I. ratsumestari Jöran Claessson Prytz, II. pormestari, kanslianeuvos Johan Claesson Prytz, aateloitiin aateliskirjalla 7/9 1661 ja saatettiin voimaan 1664 numerolla 702, III. komissiosihteeri, myöhemmin asessori Götan hovioikeudessa Claes Pährsson Prytz, aateloitiin 25/8 1693 ja saatettiin voimaan samana vuonna numerolla 1269, IV. kapteeni Anders Johansson Prytz, aateloitiin aatelisnimellä ja numerolla 702 sekä luetteloitiin Suomen ritarihuoneeseen numerolla 57 aatelismiesten joukkoon. Terv. Ansa Huhtala, Rogel kirjan työstäjä
kaarina
23.08.2014, 11:26
Göran Prytz'in vaimona olisi ollut vaan Beata Grelsdotter k. Kokemäensaarella ((((Oli v. 1580 Länsi-Göötanmaan lipullisen vt. ratsumestarina.))Main. 1585 Suomen aatelislipullisen majoitusmestarina. Omisti useita tiloja Ahlaisten Alakylässä, 4 tilaa Pomarkun kylässä ja Lasse Bredan tilan Kokemäensaaren kylässä. Aateloitiin uudestaan 22/9 1587 nimellä Pryss. Hänelle myönnettiin rälssiksi kaikki hänen tilansa. Kolmesta tilasta muodosti hän Ahlaisten Alakylään säteritilansa. Oli Sigismundin kannattaja. Sai surmansa Ahlaisissa 1599 tehdessään vastarintaa Kaarle herttuan miehille, jotka olivat tulleet häntä vangitsemaan. Haudattu Ulvilaan. Hänen tilansa annettiin amiraali Joachim Scheelille. Puoliso Beata Grelsintytär, joka sai Johan De la Gardien kirjeellä 24.2.1612 elinkautiseksi eläkkeeksi kolme miehensä entistä tilaa. Asui iäkkäänä ( uthlefwad) Kokemäensaaren tilallansa 1619, mutta oli nähtävästi elossa vielä 1629. Kuoli ennen 1630. Porin Prytzit Porissa on asunut Prytzejä 1500-luvulta ainakin vuoteen 1881 saakka. Ennen isovihaa eläneet kuuluivat Ruotsista tulleeseen aatelissukuun. Isovihan aikana suvun kaupunkitalo ja nimi siirtyi avioliiton kautta porvarilliselle vävylle, Johan Yrjänänpoika Prytz (1694 - 1767), porilainen porvari, Gabriel Prytzin (1663 - 1715) vävy. (Gabriel: Jöranin poijanpoika). "Göran Claësson Pryss, nobil. Pryss, till Otterstorp; Adlad, eller fick förnyelse på det gamla adelskapet 1580 22/9 ( men denna gren har icke på svenska riddarhuset blifvit introducerad ) då han fick frälse på alla gods och gårdar, som han genom sitt giftemål eller eljest genom laga fång bekommit eller framdeles bekommandes varder; Var 1593 i Mars Qvartermästare, då han jämte finska adeln och krigsbefälet aflät försäkran till Konung Sigismund och hörde till konungens anhängare; Han undertecknade 1596 30/10 en trohetsförpligtelse till konungen och deltog 1597 i det förhör, som anställdes med de tillfångatagna hertigens anhängare; Utsändes 1598 af Arvid Stålarm till de norra orterna för att meddela konungens mandater och var s. å. bland dem, som lyckades att i Mustasaari tillfångataga Hans Hansson till Monikkala; Han anklagades och dömdes för att hafva besofvit sin systerdotter Beata Grelsdotter och mördat två med henne sammanaflade barn; d. omkring 1609 och skall hans vapen varit upphängt uti Ulfsby kyrka. Gift 1:o med Märta Pedersdotter, till Otterstorp, dotter till Häradshöfdingen Pehr Bonde (Lilljehöök af Fårdala, sv. adl. ätten N:o 1) och hans 1:a fru Ragnild Andersdoter ( Stjerna, sv adl. ätten N:o 77 ).- 2:o ) enligt Lagus, Finska adelns gods och ätter, med förenämnda Beata Grelsdotter, hvilken såsom enka skulle innehaft mannens gods, detta giftemål är dock tvifvel underkastadt. (källa: O. Wasastjerna., Gustaf Elgenstierna) Tässä(kin) sukuselvityksessä toistetaan virheellisiä tietoja, jotka Eros Koivuluoma on jo 2003 julkaistussa tutkimuksessaan oikaissut (Genos 1/2003: 17-20). Koivuluoma osoittaa, että monissa aikaisemmissa selvityksissä kaksi Jöran Prytziä on sekoitettu keskenään. Toinen oli ratsumestari Jöran Prytz till Otterstorp, joka teloitettiin 21.6.1591 ja toinen majoitusmestari Jöran Prytz, joka tapettiin Ahlaisissa heinäkuussa 1599. Teloitetusta Jöran Prytzistä till Otterstorp sanotaan (Koivuluoman mukaan): -- I Stockholms stads tänkebok 1591 finner vi Jöran Prytz redan 15 maj anklagad av riksens profoss Mattias von Uttleff för hor, kätteri och för att ha mördat två barn. Den 19 juni bekänner Prytz att han lägrat sin systedotter Barbro efter sin hustrus död, och menar att systern var släkt endast på fädernet och eij på mödernet. Han säger vidare att Barbro fick missfall under den graviditet han orsakat. -- Ahlaisten Jöran Prytzin vaimon Beata Grelsintyttären nimi on sekoitettu tähän Otterstorpin Jöranin juttuun ilman mitään perusteita.))
Von Grothusen
01.09.2014, 14:37
Kannattaa tsekata tämäkin: http://sukujuttu.suntuubi.com/?cat=13
Mikael
11.07.2015, 12:46
Hei, eräs sukuhaarani osoittaa, että olen myös Prytz-sukuinen. Tietoni mukaan Clas Hansson Prytz 1524-1555 puoliso olis Karin Bengtsdr Lilliehöök- pitääkö paikkansa. En ole onnistunut löytämään tarkempaa tietoa hänestä. Toinen yhteys Lilliehöökiin; Jöran Claesson Pryss - hänen puolisonsa Märtä Pedersdr Lilliehöök. Ovatko Karin ja Märta samoja Lilliehöökejä.
Mikael Prÿtz
12.07.2015, 14:32
Tässä tietoa: Claës Hansson Prÿtz, s. 1524 Riseberga Örebro, k. 1554 Örebro Sverige kaupunkikirjuri (Statskrivare i Örebro 1550 - 1554) Isä: Hans Claëssson Prÿtz, s. 1460 Saksa, k. Äiti: Anna, s. ?, Saksa Puoliso 1. Vihitty Caarin Bengtsdotter Otterstorp, s. 1528 Örebro Sverige, k. 1588 Örebro Ruotsi Lapset: 1. Georgs (Jöran*) Claësson Prÿtz, s. 1544 Fårdala Skaraborgslän Sverige?, k. 11.7.1599 teloitettu Ahlaisissa, haudattu Ulvilaan
kaarina
12.07.2015, 16:30
TAULU 1 1. Claës Hansson Prytz, Statskrivare i Örebro 1550 - 1554, s. 1524 Riseberga, Örebro, k. 1560 Örebro Ruotsi Puoliso: Karin Bengtsdotter, s. noin 1528 Örebro Ruotsi, k. 1558 Lapset: Göran Claësson Prytz, s. noin 1544 Fårdala, Skara-borgslän Ruotsi. Tauluun 2. Hans (Johannes Nicolai) Claësson Prytz, s. 24.1.1550 Örebro Ruotsi, (kaksonen). Tauluun 3. Henrik Claësson Prytz, s. 24.1.1550 Örebro, (kak-sonen). Tauluun 4. Lars Claësson Prytz till Eneberg, ryttmästare, riks-råd, s. noin 1550. Var ryttmästare vid Östgöta kavalleri och satt år 1600 som domare öfver de Riksråd, som blefvo halshuggna i Linköping. Håkan Claësson Prytz, Pryss, s. 1555. Tauluun 5. Dotter Claesdotter Prytz, gift2
kaarina
12.07.2015, 16:32
TAULU 2 2. Göran Claësson Prytz, Taulusta 1, (isä Claës Prytz), Majoitusmestari., s. noin 1544 Fårdala, Skaraborgslän Ruotsi, k. 11.7.1599 haud. Ulvilaan. ((Oli v. 1580 Länsi-Göötanmaan lipullisen vt. ratsumestarina.))Main. 1585 Suomen aatelislipullisen majoitusmestarina. Omisti useita tiloja Ahlaisten Alakylässä, 4 tilaa Pomarkun kylässä ja Lasse Bredan tilan Kokemäensaaren kylässä. Aateloitiin uudestaan 22/9 1587 nimellä Pryss. Hänelle myönnettiin rälssiksi kaikki hänen tilansa. Kolmesta tilasta muodosti hän Ahlaisten Alakylään säteritilansa. Oli Sigismundin kannattaja. Sai surmansa Ahlaisissa 1599 tehdessään vastarintaa Kaarle herttuan miehille, jotka olivat tulleet häntä vangitsemaan. Haudattu Ulvilaan. Hänen tilansa annettiin amiraali Joachim Scheelille. Puo-liso Beata Grelsintytär, joka sai Johan De la Gardien kir-jeellä 24.2.1612 elinkautiseksi eläkkeeksi kolme miehen-sä entistä tilaa. Asui iäkkäänä ( uthlefwad) Kokemä-ensaaren tilallansa 1619, mutta oli nähtävästi elossa vielä 1629. Kuoli ennen 1630. Porin Prytzit Porissa on asunut Prytzejä 1500-luvulta ainakin vuoteen 1881 saakka. Ennen isovihaa eläneet kuuluivat Ruotsista tulleeseen aatelissukuun. Isovihan aikana suvun kaupun-kitalo ja nimi siirtyi avioliiton kautta porvarilliselle vä-vylle, Johan Yrjänänpoika Prytz (1694 - 1767), porilainen porvari, Gabriel Prytzin (1663 - 1715) vävy. (Gabriel: Jöranin poijanpoika). "Göran Claësson Pryss, nobil. Pryss, till Otterstorp; Adlad, eller fick förnyelse på det gamla adelskapet 1580 22/9 ( men denna gren har icke på svenska riddarhuset blifvit introducerad ) då han fick frälse på alla gods och gårdar, som han genom sitt giftemål eller eljest genom laga fång bekommit eller framdeles bekommandes varder; Var 1593 i Mars Qvartermästare, då han jämte finska adeln och krigsbefälet aflät försäkran till Konung Sigismund och hörde till konungens anhängare; Han undertecknade 1596 30/10 en trohetsförpligtelse till konungen och deltog 1597 i det förhör, som anställdes med de tillfångatagna hertigens anhängare; Utsändes 1598 af Arvid Stålarm till de norra orterna för att meddela konungens mandater och var s. å. bland dem, som lyckades att i Mustasaari tillfångataga Hans Hansson till Monikkala; Han anklagades och dömdes för att hafva besofvit sin syster-dotter Beata Grelsdotter och mördat två med henne sam-manaflade barn; d. omkring 1609 och skall hans vapen varit upphängt uti Ulfsby kyrka. Gift 1:o med Märta Pedersdotter, till Otterstorp, dotter till Häradshöfdingen Pehr Bonde (Lilljehöök af Fårdala, sv. adl. ätten N:o 1) och hans 1:a fru Ragnild Andersdoter ( Stjerna, sv adl. ätten N:o 77 ).- 2:o ) enligt Lagus, Finska adelns gods och ätter, med förenämnda Beata Grelsdotter, hvilken såsom enka skulle innehaft mannens gods, detta giftemål är dock tvifvel underkastadt. (källa: O. Wasastjerna., Gustaf Elgenstierna) Tässä(kin) sukuselvityksessä toistetaan virheellisiä tietoja, jotka Eros Koivuluoma on jo 2003 julkaistussa tutkimuksessaan oikaissut (Genos 1/2003: 17-20). Koivuluoma osoittaa, että monissa aikaisemmissa selvityksissä kaksi Jöran Prytziä on sekoitettu keskenään. Toinen oli ratsumestari Jöran Prytz till Otterstorp, joka teloitettiin 21.6.1591 ja toinen majoitusmestari Jöran Prytz, joka tapettiin Ahlaisissa heinäkuussa 1599. Teloitetusta Jöran Prytzistä till Otterstorp sanotaan (Ko-ivuluoman mukaan): -- I Stockholms stads tänkebok 1591 finner vi Jöran Prytz redan 15 maj anklagad av riksens profoss Mattias von Uttleff för hor, kätteri och för att ha mördat två barn. Den 19 juni bekänner Prytz att han lägrat sin systedotter Barbro efter sin hustrus död, och menar att systern var släkt endast på fädernet och eij på mödernet. Han säger vidare att Barbro fick missfall under den graviditet han orsakat. -- Ahlaisten Jöran Prytzin vaimon Beata Grelsintyttären nimi on sekoitettu tähän Otterstorpin Jöranin juttuun il-man mitään perusteita.4 Puoliso: Beata Grelsdotter, k. ennen 1630 Kokemä-ensaari. Beata Grelsdotter, hvilken såsom enka skulle in-nehaft mannens gods, detta giftermål är dock tvifvel un-derkastadt. Rosnäsin Tervaselän ryttarena mainitaan Staffan Grelsson Fodermarsk eli varmaankin Kokemäenkartanon rehumestari. Voisi ajallisesti olla Beatan veli

Vastaa